Ohjeita ulkoviljelyyn

Ohjeita ulkoviljelyyn

Lahottajasieniä voidaan viljellä pölkyissä, kantoihin istuttamalla tai sienipedissä. Sienten ulkoviljelyn työpanos tehdään kerran, jonka jälkeen varsinaista satoa odotellaan muutama vuosi. Ainoa tehtävä ymppäyksen jälkeen on seurata tukkien kosteutta. Ne eivät saa kuivua eikä kosteusprosentin tulisi laskea alle 35%. Ymppäyksen tukkiin tai kantoon voi periaatteessa tehdä ympäri vuoden. Suomen kylmissä olosuhteissa ymppäys olisi kuitenkin hyvä tehdä keväällä. Syksyllä ymppäys kannattaa tehdä kolme viikkoa ennen ensimmäisiä pakkasia. Sienilajista ja puun tiheydestä riippuen satoa voidaan saada useampana syksynä, kunnes puun ravintoaineet on käytetty loppuun. Pese kädet ennen kuin aloitat työt. Älä avaa ymppipussia ennen kuin aloitat työt. Sieniympit säilyvät elinvoimaisina jääkaapissa, mikäli et heti pääse töihin.

Pölkkyviljely

  1. Kaada haluttu lehtipuu mieluiten keväällä ennen kuin lehdet ilmaantuvat. Tällöin rungossa on runsaasti ravintoaineita ja kosteutta sienelle. Rungon tulee olla terve eikä siinä saisi näkyä merkkejä muiden sienten kasvusta. Runko voi olla noin 10-35 cm paksu ja noin 100 cm pitkä tai vaikka kokonainen tukki. Rihmastolla menee kauemmin kolonisoida (asuttaa) tiheitä jaloja lehtipuita (tammi, vaahtera) ja niiden paksun kaarnan ansiosta ne tuottavat useampana syksynä satoa. Rihmasto kolonisoi koivun ja lepän nopeampaa tuottaen mahdollisesti jo toisena syksynä sieniä. Lepän ja koivun ohut kaarna johtaa myös nopeampaan maatumiseen. Ohut kaarna on kuitenkin altis rikkoutumaan sään vaihteluissa. Rikkoutunut kaarna vaikeuttaa sienten muodostumista mykologi Paul Stametsin mukaan. Jaloja lehtipuita on kuitenkin vaikea
    saada Suomessa, joten koivu ja leppä sopivat mainiosti. Kaada puu huolellisesti, ettei kaarna vahingoitu.
  2. Lehtipuut on hyvä ympätä muutamasta päivästä muutaman viikon sisään kaadosta. Kevättalvella kaadetut, ilmavasti ladotut pölkyt voi ympätä seuraavana kesänä.
  3. Poraa reiät 10 cm välein timantti muodostelmaan 9-10mm poranterällä. Reiän tulisi olla kolmasosan syvempi kuin tapin. Suosittelemme merkkaamaan poran oikean syvyyden saamiseksi.
  4. Työnnä puutapit kokonaan tehtyihin reikien sisälle. Käytä vasaraa avuksi tarvittaessa.
  5. Lämmitä mehiläisvaha juoksevaksi. Sulje jokainen täytetty reikä mehiläisvahalla käyttäen pensseliä.
  6. Merkkaa pölkyt. Vanhoista sälekaihtimista voi peltisaksilla leikata palasia, joihon kirjoitetaan mustalla tussilla sienilajin nimi ja ymppäyspäivämäärän. Niitellä saa alumiininpalaset kätevästi tukkien päähän kiinni.
  7. Aseta ympätyt tukit varjoiseen ja kosteaan paikkaan rimojen tai riukujen päälle. Tukit voi myös peittää juuttikankaalla tai muulla hengittävällä materiaalilla. Suosittelemme, että tukit eivät alkuvaiheessa ole maakontaktissa.
  8. Pölkkyjen kosteusprosentin tulisi olla 38-45%  Tästä kuivemmat tai kosteammat pölkyt eivät tuota optimaalisen hyvin satoa. Kastele tukkeja 10min kerran viikossa, jos epäilet että tukit ovat kuivia.
  9. Kun pölkkyjen päässä näkyy vuoden päästä paljon valkoista rihmastoa, merkitsee se että rihmasto on päässyt hyvin kasvamaan tukissa ja sadonkorjuu lähestyy. Suomen oloissa ensimmäisen sadon saa yleensä 1-3 vuoden päästä ymppäyksestä.
  10. Syksyn tullessa sieniä pitäisi alkaa näkymään. Voit  pakottaa tukit tuottamaan sieniä upottamalla ne vuorokaudeksi kylmään veteen (Shiitakeviljelijät käyttävät tätä tekniikkaa). Tämä simuloi syksyn tuloa ja saa rihmaston tuottamaan sieniä. Noin 10-14 päivän päästä liottamisesta pieniä sienenalkuja pitäisi näkyä tukissa. Tukkeja kannattaa myös tömäyttää vasaralla. Ammattipölkkyviljelijän Eric Puron mukaan rihmasto vaatii stressiä, jotta se aloittaa sienten tuotannon. Lämpötilan tipahtaminen syksyllä, vasaran tömäytys  ja kovat sateet ovat merkkejä rihmastolle, että nyt on tuotettava jälkeläisiä.  Lisätietoa pölkkyviljelystä Suomen olosuhteissa: https://www.giftsfrommetsa.fi/

 

Rihmaston kasvuvaihe

Aseta tukit varjoisaan ja kosteaan paikkaan puutarhassasi / metsässäsi. Voit myös säilyttää tukkeja juuttisäkeissä hyvin ilmastoidussa kellarissa. Sienirihmasto käyttää juuttisäkin lopussa myös ravinnokseen. Jokaisella sienellä on oma optimilämpötila rihmaston kasvulle. Rihmaston kolonisoitua tukit, voit kaivaa pienen kuopan varjoiseen paikkaan puutarhassasi ja asettaa jokaisen tukin kuoppaan pystyyn tai kyljelleen. Valkoinen rihmasto tukkien päässä on merkki kolonisoitumisesta. Aasiassa haudataan lakkakääpä, siiliorakas ja osterivinokastukit kokonaan tai osaksi ravinnerikkaan maan alle erityisesti kuivassa ilmastossa. Shiitake ei vaadi maakontaktia. Voit myös viljelllä sieniä varjoisella parvekkeella käytetyissä ämpäreissä tai missä tahansa laatikoissa, vaikka saunan lauteiden alla. Aseta tukki ämpäriin/laatikkoon ja ympäröi se kosteutta pitävällä aineella esimerkiksi hiekalla. Kastele hiekka 1-2 kertaa kuukaudessa. Rihmasto kasvaa koko talven sisätiloissa ja ämpärin tai laatikon voi nostaa kesäksi takaisin ulkoilmaan.

 

Kantoviljely

Myös kaadettujen lehtipuiden kannot on mahdollista ympätä ruokasienten rihmastoilla. Lakkakääpä menestyy myös kuusella. Viljelyyn soveltuvat kaiken kokoiset kannot, toki suuremmat kannot antavat enemmän satoa ja useampana vuonna. Kantojen pitäisi olla varjoisassa paikassa eivätkä ne saisi kuivua. Helpoin tapa on käyttää puutappeja ymppäykseen.

 

  1. Poraa reikiä kannon reunoille pintapuuhun ja muutama kannon kyljestä kuoren läpi. Poraa reiät koko terän mitalla. Istuta tappeja 3-5cm välein Mikäli huomaat poratessasi, että kannossa kasvaa  jokin toinen lahoittajasieni sterilisoi poranterä sytkärillä. Tämän huomaat porausreijästä tulevasta vaalean tai tumman ruskeasta sahanpurusta.  
  2. Työnnä tapit porattuihin reikiin ja täytä reiät porauksessa syntyneellä sahanpurulla. Ympireikään syntyy hyvää ilmavaa kasvumateriaalia istutetulle sienelle.
  3. Peitä ymppikohdat esimerkiksi mehiläisvahalla tai haavanhoitoaineella. Moottorisahalla voi tehdä myös viiltoja kantoon, joihin tunget ympin ja suljet viillot vahalla.         
  4. Jos aiot käyttää kantoa toteemina, voit laittaa sen päälle kaadetun puun rungosta 2-3 palasta toteemiksi. Palat kannattaa sahata suoraan, koska se helpottaa toteemin tekoa.
  5. Levitä kannon pinnalle sahanpuruymppiä ja laita sen päälle sahattu pala.
  6. Toista myös kaikille muille paloille. Näin saat toteemipaalun muotoisen rakennelman. Laita iso kivi kannon päälle, jotta palaset
    eivät pääse liikkumaan.
  7. Tee viljelmistäsi muistiinpanot ja kartat. Kirjaa niihin mihin ja miten istutit ja minä päivänä. Kirjaa myös ylös ymppituottajan tiedot ja ymppien tuotantoerä. Näin raaka-aineen koko ketjun jäljitettävyys paranee, mikä on merkittävä tekijä vientimarkkinoille tähdättäessä.

 

Tukit

Metrin mittaisia vaahteran pölkkyjä Pyhäsalmen kaivoksessa 990metrin syvyydessä. Valkoinen rihmasto pölkkyjen päässä on varma merkki sienten kasvusta puuaineksessa. Vanhoista sälekaihtimista on leikattu peltipalasia, johon on merkitty tussilla sienikanta ja ymppäyspäivmäärä. Peltipalaset on niitattu puuhun kiinni.

Sienipeti

Sienirihmaston valtaamaa sahanpurua (sahanpuru-ymppiä) voit käyttää puutarhassasi kun valmistat sienipedin. Paras aika aloittaa on kevät, kun yöt eivät enää mene pakkasen puolelle. Suositeltavaa on käyttää sahanpuru-ymppiä sillä jyvä-ymppi saattaa houkutella jyrsijöitä paikalle. Sekoita ymppi sopivan pohjamateriaalin kanssa ja pidä se kosteana.

Sienilajista ja sääolosuhteista riippuen rihmasto usein kasvattaa ensimmäiset itiöemät pari kuukautta ymppäyksen jälkeen. Rihmasto tuottaa uusia itiöemiä kunnes kaikki ravinto-aineet on käytetty. Jos kasvatuksessa on hieman onnea mukana, niin sieni voi jäädä pysyvästi puutarhaasi.

Suositeltavat tarvikkeet

Rihmaston kolonisoima sahanpuruymppi (sawdust spawn)
Lehtipuun hake
Hienompi sahanpuru (ei pakollinen)
Vanha pahvilaatikko mieluiten vähällä musteella
Vettä
Lapio

Valmistus

Puutarhassasi kasvavat sienet tarvitsevat varjoisan ympäristön, mielellään puiden läheltä tai pensaiden alta. Jotkin sienilajit on hyvä ympätä kasvimaan viereen koska ne toimivat symbioosissa kasviesi kanssa. Runkokynsikäs Hypsizygus ulmarius ja Isokaulussieni Stropharia rugosoannulata ovat eniten käytettyjä tähän tarkoitukseen. Jos haluat useamman pedin vierekkäin, muista jättää tarpeeksi tilaa petien väliin. Hyvällä hoidolla rihmasto leviää ja tuottaa sieniä usean vuoden ajan.

Yhdellä ymppi-pussilla (2,5 kg) voi inokuloida 80 x 80cm sienipedin. Kaiva noin 10cm maata pois ja aseta pahvi sienipedin pohjalle. Levitä puolet puulastuista tasaisesti pedille ja kastele noin 10min ajan puutarhaletkulla.

Sienipedin ymppäys

Ravistele sahapurupussi/purkki kunnolla, jotta puru leviää hyvin ja paakkuja ei muodostu.
Levitä ymppi kasteltujen puulastujen päälle mahdollisimman tasaisesti ja peitä lopuilla puulastuilla. Sen jälkeen kastele sienipetiä uudelleen noin 10min ajan. Sienipedin kuivumisen estämiseksi levitä noin 5cm paksuinen suojakerros kuorta tai olkea lastujen päälle. Kastele myös suojakerros huolellisesti. Jotkut sienet vaativat kompostimultaa puulastujen päälle. Selvitä sienilajisi vaatimukset.

Voit myös lisätä pölkkyjä sienipedin viereen tai ympäröidä pedin pölkyillä ja toivoa että rihmasto leviää pölkkyihin. Pölkyt kannattaa haudata kolmasosa maan alle, jotta kosteus ei haihdu.

Hoito

Tarkkaile sienipedin kosteutta. Jos maa ei ole kostea 3 cm syvyydeltä, kastele se uudelleen. Sadonkorjuun aikaan satoa kannattaa korjata päivittäin. Yksinkertaisin keino on irrottaa sieni kiertämällä jalasta

Talvehtiminen

Varmistaaksesi sienipedin selviämisen talven yli, kannattaa pedin ylle levittää 5cm paksuinen kerros puulastuja ennen ensimmäistä hallayötä. Uusi kerros antaa sienille lisää ravinteita. Seuraavana keväänä hallaöiden jälkeen sienipeti tulee kastella tarvittaessa. Lisäämällä haketta joka vuosi ruokit sieniäsi. Mikäli pidät sienipedin vain yhden kesän muutaman kesän jälkeen sinulla on täydellistä multaa.

ymppi

 

Yksinkertaiset ohjeet pedin tekemiseen kuvien kanssa löytyy Lakkakääpä-blogista.

 

 

Ohjeet yllä on vain suosituksia. Netistä löytyy paljon lisäohjeita ja voit myös itsekin soveltaa viljelytekniikkaa.

Suosittelemme metsänomistajan sertifioivan metsänsä luomukeruualueeksi. Luomumetsä tuo sekä  taloudellista, että imagohyötyä. Teemme yhteistyötä Youngfour Oy:n / 4H kanssa. Youngfour Oy on toiminut jo 17-vuoden ajan luomukeruualueiden sertifioijana. Ole hyvissä ajoin ennen ensimmäistä sadonkorjuuta yhteydessä meihin. http://luomuinstituutti.fi/avainsana/luomumetsa/

Järjestämme sientenviljelykursseja. Valmistamme ympit Teille ja otamme koko kaluston mukaan. Vuokraamme myös isoa painekattilaa ja muuta sientenviljelykalustoa sekä konsultoimme liiketoiminnan aloittamisessa.

Lisäinfoa:  Lakkakääpä-blogista -> lakkakaapa.blogspot.fi sekä Osterivinokas -blogista -> osterivinokas.fi

https://www.facebook.com/NordicFungi/

In English: Myco Hacklab Finland https://www.facebook.com/groups/294649477619320/