Lakkakäävän viljely

Lakkakääpä koivunkannolla

Ekologisin ja vaivattomin tapa viljellä lakkakääpää on ulkoviljely. Kasvualustana käytetään useimmiten lehtipuun pölkkyjä tai kantoja. Pölkkyihin porataan timanttimuodostelmassa reikiä 10cm välein, johon ymppitapit työnnetään. Kantoviljelyssä sydänpuuta ei ympätä vaan pelkästään reunoihin porataan reikiä ja muutama myös kannon tyveen. Reijät suljetaan haavanhoitoaineella tai mehiläisenvahalla. Lakkakääpä menestyy myös kuusella, mikä tekee sen metsätaloudellisessa mielessä erittäin arvokkaaksi lääkesieneksi. Lakkakäävällä on kysyntää myös Suomessa ja tällä hetkellä korkeampi kilohinta kuin pakurilla. Lakkakääpää on tutkittu tieteellisesti enemmän kuin mitään rohdoskasvia maapallolla Jaakko Halmetojan pakurikääpä kirjan mukaan. Selasin läpi satoja tutkimuksia kirjoittaessani Lapin Ammattikorkeakoululle opinnäytetyötä lakkakäävän viljelystä.

 

Siitaketukkeja Karjalohjalla Iso-orvokkiniitty permakulttuuritilalla

Joidenkin koulukuntien mukaan kaadettua runkoa ei kannata heti samana päivänä ympätä , koska puu sisältää sientenestoaineita (natural fungicides). Puut on järkevä kaataa talvella tai keväällä ennen kuin lehdet puhkeavat pintapuun olessa sokeripitoisin. Melkein kaikki lehtipuut kelpaavat kasvatukseen paksukuoristen jalopuiden ollen parhaita. Pölkyt soveltuvat sekä- ulko että sisäkasvatukseen.

 

 

Sisäviljelyssä periaattessa kaikki orgaaninen materiaali soveltuu sientenviljelyyn, mutta parhaat sadot saadaan yleensä sahanpurusta koostuvasta kasvualustasekoituksesta. Rihmasto laitetaan alulle steriilissä laboratoriossa, jonka jälkeen se lisätään varsinaiseen kasvualustaan. Kotikasvattaja voi ostaa valmiiksi ympätyn sahanpurupussin meiltä. Viljelijän tehtäväksi jää tarkkailla milloin sienenalut tulevat näkyviin, jonka jälkeen hän avaa purkinkannen tai pussin ja siirtää sen johonkin kosteaan tilaan jossa ilma vaihtuu. Sisäviljelyyn vaaditaan oikea ilmankosteus, paljon raitista ilmaa, oikea valoitus, tarkasti suunniteltu kasvatushuone ja paljon ammattitaitoa, kokemusta ja rakkautta. Alkuinvestoinnit voi olla isojakin. Tästä syystä Nordic Fungi suosittelee sisäviljelyä vain tee -se-itse henkisille harrastelijoille.

Sisäkasvatuskokeilu Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kierrätettyjä ämpäreitä hyödynnettiin.

Pölkkyjen sisäkasvatus: Pölkyt voi asettaa ämpäriin pystyyn, jossa on ravinnerikasta multaa tai normi hiekkaan. Pölkkyämpäreitä voi talven säilyttää vaikka saunan lauteiden alla jolloin rihmasto kasvaa myös talvella. Pölkkyjä tulee kastella noin joka toinen viikko ja huolehtia ettei ne kuivu sisätiloissa. Kesällä ämpärit voi nostaa jälleen ulos tai vaihtoehtoisesti haudata pölkyt puoleksi maan alle. Sienet vaativat korkeeta ilmankosteutta ja hyvää ilmanvaihtoa kasvaakseen. Ei kannata nostaa pölkkyjä suoraan auringonpsaisteeseen.

Ulkokasvatus: Liota pölkyt vuorokauden vedessä mikäli epäilet, että ne ovat kuivuneet ennen ymppäämistä. Ymppää pölkyt puutapeilla tai sahanpurulla ja sulje reijät mehiläisvahalla. Aseta ympätyt tukit varjoiseen ja kosteaan paikkaan rimojen tai riukujen päälle. Tukit voi myös peittää juuttikankaalla tai muulla hengittävällä materiaalilla. Suosittelemme, että tukit eivät alkuvaiheessa ole maakontaktissa. Seuraavana vuonna voit haudata pölkyt puoleksi maan alle kyljelleen tai pystyyn. Tätä tekniikkaa käytetään maailmalla erityisesti kuivassa ilmastossa.Pölkkyjen kosteusprosentin tulisi olla 38-45%  Tästä kuivemmat tai kosteammat pölkyt eivät tuota optimaalisen hyvin satoa. Kastele tukkeja 10min kerran viikossa, jos epäilet että tukit ovat kuivia.

Kahden kilon sahanpurualustasta tulee n. 200g tuoretta kääpää ja toisella sadonkorjuulla n. 50-100g. Pölkky- ja kantoviljelyn sato voi olla suurempikin. Toimitamme hyvin yksityiskohtaiset ohjeet ymppien tilaajille postitse.